Muutama vuosi sitten näin jossain naistenlehdessä kuvan ihanasta
peitteestä. Halusin ehdottomasti ruveta tekemään ohjeella
peitettä itselleni. Ei haitannut, vaikka virkaamisesta oli kulunut jo aika monta
kymmentä vuotta; ainoa kokemukseni virkaamiseen oli ala-asteella
jotain "pitsejä" pyyhkeen reunaan. Ehkä ne olivat pylväitä tai jotain.
Sittemmin ostin kirjan, jossa tuo malli oli.
Kirja on "Nyt virkkaamaan", Tove Fevang.
Kirjassa on muitakin ihania ohjeita ja malleja tiskiräteistä peittoihin.
No, villalangasta ( 7- veljestä) tarmokkaasti aloitinkin tuota peittoa. Ohjeiden lukeminen
ei ihan mennyt aina putkeen tai ymmärräys ohjeista.
Onneksi villalanka antaa anteeksi - aika paljonkin.
Tein palasia tasan 37 kpl, kunnes jostain eksyin
ihanaisen Lycyn Attic24- sivustolle.
Siellä näin hänen ihanista ihanimman Heksis- pettonsa puuvillalangasta.
Värikäs, iloinen ja vaikka mitä!
Kirkas ajatukseni oli, että tahtoo juurikin tuollaisen.
Samaisilla sivuilla oli hyvä ohje kuusikulmioihin, silloin aukeni monta vaihetta
myös tuosta jo aloittamastani villaisesta kuusikulmio- peitosta.
Sain kuin sainkin valmiiksi oman Heksis- peittoni.
Samalla huomasin, että kyllä puuvilla on minun juttuni.
Nyt, kun olen noita jämälankojani käyttänyt pannulappuihin yms.
muistin, että minullahan on nämä villaiset heksis- palaset jossakin kaapin
kätköissä. Pitkään ajattelin, että puran ne ja teen vaikka villasukkia.
Mutta koska siinä olisi (minulle) hirveä homma purkaa pätkä- lankoja ja taas aina
yhdistellä, niin ajattelin, että josko kuitenkin sitten tekisin loppuun tuon peiton?
Tässä siis omat villaheksis- peittoni parin vuoden takaiset
purku-uhan alla olleet palaset.
Ehkäpä minun pitää nyt ruveta metsästämään sopivia
lankoja tähän jatkaakseni loppuun :)
Ei niin kauniita värejä kuin tuon kirjan mallissa, mutta
ihan mukavat kuitenkin.
12 comments:
Kaunis peitto tulee noista villaheksispaloistakin:) kannattaa tehdä loppuun
Tai jos et peitoksi asti jaksa, teet tyynynpäällisen tai tuolinpäällyksen. Purkamista en kannata!
Tuossa valmiissa peitossasi on kaunis reuna. Äitin pääsiäisenä kyseli, että minkälaista reunaa olin ajatellut heksispeittoon. Ja en kyllä ollut ajatellut minkäänlaista. Nyt ajattelen :) Tuo aaltoreunna on kaunis! Tosin siihen menee kyllä aikaa ennenkuin pääsee reunantekemiseen, mutta onpa nyt idea kuitenkin.
Joku näissä virkatuissa peitoissa viehättää kummasti:) Kun edellinen valmistuu, uutta tekee mieli aloittaa. Heksispeitto on ehdottomasti tekemisen arvoinen!
Hyvä huomata että taitavinkaan virkkaaja ei näemmä ole virkannut jatkuvasti kouluvuosista saakka. :) Hienon peiton olet tehnyt ja kyllä se toinenkin koota kannattaa, tullee hyvä mieli.
Näin olisi aikomus, saas nähdä :)
Tyynynpäällinen voisi tulla kysymykseen myös.
Tein tosiaan tuohon puuvillaiseen Heksis- peittooni reunat, niin tuli leveyttä lisää. Täytin myös kolot heksiksen puolikkailla. Minun oli silloin helpompi ajatella siihen tehtväksi joku reuna :O)
Se on kyllä ihme tosiaan. Nytkin haaveilen koko ajan puuvillaisesta isoäidinneliö - peitosta.
Ehkä aloitan sen yhtäaikaa kaiken muun kanssa..
No, näin. Harjoitus kannattaa. Ja oikeasti en omaa sellaista hahmotuskykyä, että pystyisin itse hirveästi soveltamaan missään ohjeessa, eli aika tarkasti ohjeiden mukaan mennään, jotta jotain tulisi valmiiksikin.
Näyttää ihanalta sun peitto. Mä oisin myös ehdottanut, että tee valmiista tilkuista vaikka tyynynpäällinen jos et jaksa jatkaa peitoksi asti. :)
Nätti peitto tuli :)
Tulipas siitä upea!! Ja inspiraatiota seuraavaankin projektiin :)
Ihana peitto tuli! Ja kannattaa ehdottomasti tehdä peitto loppuun, myös tässä villapeitossa kauniit värit. Minäkin aloin tehdä peittoa afrikankukista ja lankana villalangat. Mukavaa tortai ehtoota sinulle:)
Post a Comment