Pusero.

Ihmeiden aika ei ole ohi.

Tein itselleni puseron!

Kaavana minulla oli oma vanha puseroni,

jonka mallista tykkään.

Vähän sellainen tunikamainen, hieman takapuolen peittävä pituus.

Ja tottumattomalle ompelijalle 

plussaa se, ettei ole mitään

istutettuja hihoja.

Piirsin kaavat siis jo olemassa olevasta paidasta.

Kankaana trikoo. Väri vähän...hmm... liian kaakaomainen minulle,

joten värjäsin sen Dylonin pesukonevärillä.
Mustalla.

Taannoin löysin kirppikseltä ompelukoneneuloja, mitkä oli

tarkoitettu trikoolle. Käytin siis niitä. Ja Bernina 215 koneeni

trikoo-ohjelmalla painelin menemään.

Kaulusta vähän mietin, että miten se ommellaan?

Valmiissa puserossa käsittääkseni se oli kantattu samalla
kankaalla sisään ja kaksoistikattu.

Minä tein kaavoista pienet kauluslipareet ja ompelin ne kaula-

aukkoon kiinni oikeat puolet vastakkain

 ja käänsin nurjalle puolelle.
Alavaroiksiko niitä sanotaan?

Ei tullut maailman siistein, mutta ihan välttävä.

Väristä ei onneksi tullut ihan mustan mustaa,
vaan alta kuultaa vähäsen se ruskea sävy.

Ihan kelpo paita pidettäväksi.